perjantai 28. marraskuuta 2014

Lentoliikenne, verotus ja julkinen tuki


Lentoliikenne Joroisten kentältä on kannatettava ajatus. Siihen liittyy monia myönteisiä asioita paikallisen liike-elämän kannalta. Lähin kilpaileva kenttä on Kuopion kenttä. Sinne on matkaa, ei liian pitkälti, mutta hiukan pidempi kuin Joroisiin. Lentoliikenne on Itä-Suomen syrjäisten seutujen yksi elinehto.
Mistä lennetään, se ratkaistaan rahalla. Joroisten kentän tukemiseen ei ole löytynyt riittävän vahvaa tahtotilaa. Tämän tahtotilan rakentamiseksi kauppakamari ja elinkeinoyhtiöt voivat tehdä paljon, kun juoksevat kokoon Joroisista tapahtuvan lentämisen tukemiseen ja kannattamiseen halukkaita yhteisöjä ja yksilöitä. Kyseessä on miljoonan euron liiketoiminta, johon halukkaita rahoittajia haetaan. Rahoitukseen liittyvä kokous tulee olemaan tärkeä, kunhan kauppakamari sellaisen järjestää.
On huomioitavaa että Kuopion lentokenttä saa tukea Helsinki-Vantaan ylijäämästä. Kuopion kenttä on maakuntaohjelmassa ainoa kehitettävä lentokenttä Pohjois-Savossa. Lentoliikennettä kannattaa kehittää Itä-Suomessa ja siihen Kuopion kenttä on soveltuvin.

Tasapuolinen verotus

Tasapuolisuus pyrkii varmistamaan sen, ettei veroja kerätä eri perusteilla samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä. Tasapuolisuus varmistaa sen, että samoista verotettavista tuloista menee veroa samalla prosentilla.
Miksi kunnallisveroa kerätään? Lainsäädännön vaatimukset, peruspalveluiden tuottaminen. Veroa ei pidä kerätä liikaa, koska yliverotus syö ostovoimaa tarpeettomasti.
Verot kerätään kaikilta ja käytetään peruspalveluiden tuottamiseen. Siihen ei pidä sekoittaa mitään ylimääräistä, joka varsinkin taloudellisen matalasuhdanteen aiheuttaman alijäämän aikana karsitaan turhana, jotta peruspalveluiden tuottaminen ja resurssointi voidaan varmistaa.

Lentoliikenne Varkauden seudulla nojaa elinkeinoelämän tarpeisiin

Lentoliikenteen kehittäminen Varkauden seudulla nojaa vahvasti Joroisten lentokentän toiminnan käynnistämiseen ja sen liikenteen saamiseksi kannattavaksi.
Kannattavuus syntyy tuotteen hinnoittelulla siten, että hinta on riittävän korkea kattamaan tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Oikein hinnoitellulla tuotteella pystytään kattamaan tuotannon kustannukset.
Kannattavan lentoliikenteen syntymiseksi kannattaa miettiä miten liikennöintiä tuetaan:
  1. antavatko yritykset ja yhteisöt tukisummia kentän toimintaan?
  2. hinnoitellaanko liput siten, että asiakkaat tukevat toimintaa käytön mukaan?
Oikeudenmukaista olisi hinnoittelulla varmistaa, että jokainen kenttää käyttävä yhteisö osallistuu kentän toiminnan käynnissä pitämiseen. Siis tuki on lippujen hinnoissa.
Eihän se ole oikein, että jotkut tukevat kentän toimintaa ja toiset eivät. Kenttää voisi tällöin käyttää edullisesti nekin, jotka eivät osallistu kentän tukemiseen. Puhutaan vapaamatkustajista, joita ei lentoliikenteessäkään kaivata.
Oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että ne jotka käyttävät maksavat käytöstä.
Julkishyödykkeet ovat asia erikseen, jossa kaikki maksavat, mutta harvat käyttävät. Lentoliikenne Joroisista ei ole julkishyödyke, koska se ei ole ilmainen.
Toisin on esimerkiksi vaikkapa puiston tai kirjaston käyttö, joita rahoitetaan verovaroin ja kaikki voivat käyttää. Tällaista voi tukea kuntaverolla.

Kaupunki ei voi olla suurin tukija

Varkauden kaupunki ei voi olla suurin tukija lentoliikenteen mahdollisessa tukemisessa, koska kaupungin virkaihmiset eivät ole suurin asiakasryhmä. Mielestäni, jotta oikeudenmukaisuus toteutuu, pitää lippujen hinnoissa oleva tukisumma olla sama kaikille, jotta tukeminen menee käyttötarpeen mukaan ja siten varmistetaan, ettei vapaamatkustajia pääse syntymään lentoliikenteeseen. Onhan tämä kaikkien käyttäjien yhteinen hanke toteutuessaan.
Kaikilla käyttäjillä on intresseissä Joroisten lentokentän käyntiin saaminen hyvillä vuoroilla. Miksi siitä ei oltaisi valmiita maksamaan oikeudenmukaisesti siten, että ne jotka lentävät maksavat. Turhaa on kerätä verovaroilla kaikilta, koska kyseessä ei ole julkishyödyke tai kunnan peruspalvelu.
Kyseessä ei siis ole 'juupas-eipäs' väittely vailla perusteita, vaan lentoliikenteen käyntiin saamiseksi kannattaa nojautua vahvasti arvoihin, jotka määrittävät markkinataloutta ja ovat oikeudenmukaisuuden täyttäviä. Hyvä markkinalähtöinen ratkaisu on siis olemassa.

Julkisen tukemisen ongelmia

Julkisen sektorin käsi näkyy sekä hyvässä että pahassa markkinoilla. Yksityisten liiketoimien tukemisessa voidaan saavuttaa menestystä, mutta myös kaataa toimialalta yrityksiä, jotka kärsivät toisten tukemisesta.
Joroisten kentän tukeminen julkisista varoista (kuntaveroilla) lisää Kuopion lentokentän tuen tarvetta, kun osa matkustajista siirtyy Joroisiin. Tällainen ei ole tehokasta verovarojen käyttöä, vaan täyttää tuhlailun kriteerit.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Salailua, pääomitusta ja lisämäärärahaa Varkaudessa

Varkauden kaupunginvaltuustossa oli 10.11.2014 kahdessa erillisessä pykälässä käsittelyssä kaupungin omistamien osakeyhtiöiden rahoitukseen liittyviä esityksiä. Ensimmäisessä käsiteltiin Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n pääomittamista 1,4 miljoonan euron suuruisella pääomalainalla. Pääomalaina menee yhtiön kautta akkutehdasrakennukseen liittyvän lainan hoitoon. Akkutehdas on konkurssissa ja se ei ole pystynyt maksamaan teollisuuskiinteistöstään vuokria Teollisuuskylä Oy:lle. Tämä on painanut Teollisuuskylä Oy:n taloutta.

Kaupunki ottaa velkaa ja sijoittaa rahat 100%:sti omistamaansa Teollisuuskylään. Yhtiön on tarkoitus aloittaa tämän nyt myönnetyn pääomalainan takaisinmaksut 2 vuoden kuluttua. Ongelmallista tässä päätöksessä on ollut ensiksikin se, ettei tietoa ole annettu riittävästi viimeisen parin vuoden aikana vedoten osakeyhtiön liikesalaisuuksiin. Ongelmat olivat tiedossa, muttei suoraa puhetta akkutehtaan vaikutuksista voitu ilmoittaa.

Toiseksi ongelmana pääomalainan myöntämisessä oli, ettei Teollisuuskylällä ollut esittää maksumiehiä tälle lainalle vielä tässä vaiheessa, vaikka aikaa maksajien hankkimiseen on ollut. Nyt valtuusto teki päätöksen, vaikkei maksajaa Teollisuuskylän lisäksi tunnu muualta vielä löytyvän. Teollisuuskylä tunnetusti ei pysty tämän hetken tilanteessa maksamaan tätäkään pääomalainaa. Jos tämä jatkuu seuraavien kahden vuoden ajan muuttumattomana ei pysty silloinkaan. Mitä sitten tehdään?

Toinen päätös liittyi Navitas Kehitys Oy:n lisämäärärahaan, jolla katetaan toimitusjohtajan vaihdoksesta aiheutuneita kustannuksia. Yhtiössä ei oltu varauduttu vaihdoksen aiheuttamiin kustannuksiin vuosibudjetissa. Ongelmia tässä oli, että Navitas Kehitys Oy:ssä on muitakin omistajia kuin Varkauden kaupunki. Yhtiön hallitus oli kuitenkin tehnyt päätöksen, että Varkauden kaupunki rahoittaa tämän lisämäärärahan kokonaisuudessaan. Perusteluna oli se, että Varkauden kaupunki omistaa enemmistön yhtiöstä. Miksi yhtiö hakee veronmaksajia apuun, kun kyseinen asia on yhtiön sisäinen asia? Ihmettelin asiaa kokouksessa.

Molemmat rahoituspäätökset menivät valtuustossa läpi perussuomalaisten vastaesityksistä huolimatta. Perussuomalaisten lisäksi muutama muu valtuutettu vastusti hallituksen esityksiä. Ei lainaa tai lisämäärärahoja pidä jakaa kaupungin toimesta heppoisin perustein. Ei ainakaan perussuomalaisten mielestä.

Ensiksikin Teollisuuskylän osalta vastustus perustui yhtiön harjoittamaan salailuun, jota on harjoitettu vuosia vedoten osakeyhtiölakiin. Kaikkea ei kerrota, eikä ole kerrottu valtuutetuille. Toiseksi velkarahalla tapahtuva velan maksu vaikeuttaa kaupunkimme taloudellista tilannetta entisestään. Eihän Teollisuuskylällä ollut esittää maksajaa, joka maksaa nämä pääomalainat ja akkutehtaaseen kohdistuvia velkoja. Jos olisimme kysyneet asiaa, olisi vastauksena ollut edelleenkin ettei voida paljastaa nimiä tai sopimus kirjoitetaan ensi viikolla (sen jälkeen nimi tulee julki). Näitä selityksiä on kuultu. Silti lainaa annetaan puutteellisin tiedoin.

Verovaroja ei pidä riskeerata, kun pankitkaan eivät lainaa silmät sidottuina ja epävarmoina maksajasta. Pankkiireille valtuuston päätös on unelma: velalla velan maksaminen lisää korkotuottoja pankissa. Eihän tämän parempaa pankinjohtajan ystävää voi olla kuin Varkauden kaupunkikonserni.

Avoimuus ja tiedon saaminen on vapaan demokratian edellytys. Saman tiedon varassa ihmiset voivat tasa-arvoisesti tehdä päätöksiä. Salailu johtaa maamme turmioon ja eliitin valtaan: valta on niillä, joille asiat kerrotaan. Tämä ei ole kansanvaltaa vaan harvainvaltaa. Kansanvallan puolustamiseksi kannattaa vastustaa pienen kaupungin valtuustossa esityksiä, joiden tiimoilta on harjoitettu salailua ja riskeerataan verovaroja. Eläköön avoimuus, kansanvalta ja sananvapaus.

torstai 30. lokakuuta 2014

Ideoita maamme hallitukselle

YLEn viimeisimmässä gallupissa tutkittiin puolueiden kannatusta näin syksyllä. Luvut ovat toisille lupaavia ja toisille haastavia. Mutta mikä oleellista, gallup ei ole sama kuin eduskuntavaalit. Gallupeja tulee ja menee pitkin vaalikautta, eikä niillä ole sanottavaa vaikutusta. Mutta vaalien läheisyys ensi huhtikuussa tuntuu ja näkyy hallituspuolueiden toiminnassa. Vihdoinkin tämä ex-six pack hallitus yrittää aloittaa toimimisen. Hyvää tässä on se, että toiminta alkaa, mutta ikävää maamme kannalta että näin myöhään. Mitä hallitus voisi tehdä?

Miksi soiden suojelua ollaan vasta nyt purkamassa? Vihreät lähti hallituksesta. Miksi päästökauppaa käydään EU:ssa, vaikkei sitä käydä USA:ssa ja Kiinassa, EU:n pahimmissa kilpailijoissa? Miksi? Päästökauppajärjestelmä on kustannus, joka ei suojele ilmastoamme. Ilmastoa suojelee lainkuuliaisuus, lait ja niiden rikkomisesta seuraava sanktio. Miksi maksaa päästökaupasta, jota ei ole siellä, missä meidän käyttämiämme tuotteita tuotetaan.  Onko ympäristöystävällistä käyttää Kiinassa valmistettuja tuotteita?

Mikä on rikkidirektiivi? Tämäkin kummajainen lisää kustannuksia meidän viennille ja tuonnille. Vientimme saaminen käyntiin ei onnistu pelkästään uutta liiketoimintaa luomalla, vaan vientiä rajoittavia huonoja direktiivejä voidaan viivästyttää ja niiden haittavaikutuksia minimoida. Rikkidirektiivi tulee olemaan haitta, vaikkakin vähäinen.

Euro on liian vahva suhteessa Kiinan ja USA:n valuuttoihin. Se kasvattaa tuontia näistä maista ja rajoittaa vientiämme. Euron kalleus on myös sen toimimattomuudessa EU:n erilaisten valtioiden valuuttana. Se on johtanut mittaviin pelastustoimiin; Irlanti, Portugali, Espanja ja Kreikka. Tulossa Ranska ja Italia. Ei tätä pitäisi enää jatkaa. Irrottautuminen eurosta voi olla kannattava vaihtoehto.

Vienti on lähtenyt paremmin vetämään niissä EU:n jäsenmaissa, joilla on käytössään oma valuutta; Britannia ja Ruotsi etunenässä. Brittien menestys on noteerattu ja EU:sta ilmoitettiin, että Britit voisivat maksaa EU:lle 2.1 miljardia euroa enemmän vuodessa. Tähän pääministeri Cameron vastasi: 'Ei käy'. Vastaus oli oikein. Miksi maksaa enemmän, kun vähemmälläkin saa EU:ssa saman kohtelun?

Suomen hallitus ei ole jäsenmaksuasiassakaan ollut aktiivinen. Tälle vuodelle jäsenmaksumme on arvioitu olevan noin 1,1 miljardia euroa netto. On siinä summaa pienelle maalle, joka on maksanut kiltisti kaikki maksut EU:lle. Hallituksen ja eduskunnan pitäisi ilmoittaa EU:lle, että maksamme korkeintaan 400 miljoonaa euroa nettona. Miksi maksaa enemmän, kun vähemmälläkin saa saman? Ei se ole hölmö joka pyytää (EU), vaan se joka maksaa (Suomen hallitus). Olen valmis vieläkin pienempiin nettojäsenmaksuihin.

Suomen valtion ja kuntien alijäämäisen taloudenpidon korjaaminen ei ala vientiämme rajoittavilla toimilla, eikä liian suurilla maksuilla ulkomaille. Hallituksen pitää aloittaa toimet ulkoisten maksujemme pienentämiseksi ja ulkomaankauppaa haittaavien tekijöiden poistamiseksi. Olemme sentään itsenäinen valtio ja voimme tehdä itsenäisiä päätöksiä eurooppalaisten suurempien valtioiden mallin mukaan. Gallup ei aktivoi sellaista, mikä ei ole toiminut koko elinkaarensa aikana. Suotavaa olisi ollut, että toimimaton hallitus olisi korjattu jo syksyllä 2011. Nyt maamme hallituksen vauhti on kova ja suunta väärä tai ainakin epäselvä.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Varkauden jääurheilukeskus ja menojen leikkaus


Sivistyslautakunnan kokouksessa 23.10. päätettiin muutamista säästötoimista. Haastavimman päätöksen lautakunta teki mielestäni harjoitusjäähallin toiminnan jatkamisen puolesta. Hallia ei laiteta kiinni, vaikka sen sulkemista virkamies esittikin.  Harjoitushallin kustannukset ovat kaupungille 224 tuhatta euroa vuodessa. Vuodelle 2015 olisi saavutettu yli 130 tuhannen euron suuruinen kustannussäästö hallin sulkemisella.

Sivistyslautakunnan päätöksessä todetaan, että jäähalleja käyttäviltä tahoilta edellytetään toimia käyttökustannusten pienentämiseksi vuonna 2015. Tämä esitys herätti itselläni hiukan ristiriitaisia tuntemuksia, mutta olin esityksen takana juuri kustannusten pienentämisen takia.

Mielestäni lautakunnan päätöksen jälkeen koko jääurheilukeskukselta edellytetään ensi vuodelle 130 tuhannen euron suuruista kustannusten pienentämistä. Kaupunkimme taloudellinen tilanne huomioiden kustannusten karsimiseksi on tehtävä töitä ja päätöksiä nopealla aikataululla. Siksi lista kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi tulee olla käsittelyssä tämän syksyn aikana ennen joulukuun budjettivaltuustoa.

Jos menojen pienentämiseksi ei saada listaa tänä syksynä, niin harjoitusjäähalli menee kiinni 2015 kesällä, jos budjettivaltuusto niin päättää joulukuussa. Minulle sulkeminen käy.

Nyt seurat ja kaupunki etsivät menojen pienennyksiä. Toivon hyviä tuloksia ja tarkkaa listaa, että 130 tuhannen euron menojen leikkaus jääurheilukeskukselta löytyy. Vaihtoehtona on myös lista, jossa tuloja kasvatetaan realistisella tavalla, esimerkiksi taksoja korottamalla siten, että kaupungin maksama summa jääurheilukeskukselle voidaan osoittaa putoavan 130 tonnia. 

Enää ei ole varaa pitää kahta jäähallia nykyisillä taksoilla ja kustannusrakenteella. Mutta radikaalilla taksojen nostolla harjoitushallissa ja kustannusten karsimisella koko jääurheilukeskuksessa voidaan harjoitushalli vielä pitää auki kesän 2015 jälkeenkin. Todellinen tarve vaikuttaa myönteisesti harjoitushallissa tapahtuvasta harjoittelusta maksamiseen.

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Plokin kirjoittaminen alkaa, mitä tulossa?

Nyt on tultu eduskuntavaalien vauhdittamana toiseen vaiheeseen minun ja internetin välisessä elämässä. Ensin tuli Google+ ja nyt ploki. Tarkoituksena on ollut pysyä erossa somesta, mutta se on lähes mahdotonta. Mistä aikaa tällaiseen?

Mielessäni on usean vuoden ajan pyörinyt mielipiteitä, joita olen kirjoittanut Warkauden lehteen. Nyt kun vauhti hiukan kiihtyy, pitää reagoida vauhdikkaammin. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja mielipiteiden ja tiedon jakaminen olkoon tämän plokin toiminta-ajatuksena.

Eduskuntavaalit 2015 huhtikuussa ovat merkittävät. EU kehittyy kohti liittovaltiota ja tämän kehityksen pysäyttäminen on minulle tärkeää. Siihen tarvitaan eduskuntamme tekemiä päätöksiä mm. EU-jäsenmaksun alentamisesta (emme maksa enempää -periaatteella), päästökaupasta luopumisesta ja eurosta (ollako vaiko eikö olla?). Millä ehdoilla Suomi tulee jatkossa olemaan mukana EU:ssa? Mielestäni ainakin pienemmällä jäsenmaksulla ja päästökaupan lopettaneena.

EU on globalisaatiota edistävä hanke, mutta sillä on haitallisia vaikutuksia itsenäisten kansallisvaltioiden väliseen kaupankäyntiin ja yritysten liiketoimintaan. Tämän on Suomi kokenut karvaasti.

Vaaliteemojani ovat Vapaus, Toimeentulo ja Välittäminen. Näistä lisää täällä ja yhteisissä tapaamisissamme.